Punaisentuvanviinitila

Punaisentuvanviinitila.com ei ole enää täällä. Sen sijaan yritä punaisentuvanviinitila.fi. Viinin maistelun ohessa voit myös tutustua markkinoiden parhaisiin lainantarjoajiin.

Viinintuotanto Suomessa

Pohjoisesta sijainnistaan, ja usein varsin viileästä ilmastostaan huolimatta Suomessakin on pienimuotoista viinintuotantoa. Toiminta painottuu marjapohjaisten tuotteiden valmistukseen, mutta Etelä-Suomessa pärjäävät myös useat erityisen kestävät viiniköynnöslajit. Ilmasto-olosuhteet asettavat omat vaatimuksensa viinin viljelylle, ja köynnöslajikkeiden on siedettävä jonkin verran hallaa, minkä lisäksi sadon tulee kypsyä nopeasti, koska kasvukausi on niin lyhyt ja usein epävakainen. Viiniköynnöstä kasvatetaan Suomessa jonkin verran myös kasvihuoneissa, jolloin maantieteellisellä sijainnilla ei luonnollisestikaan ole väliä. Myös maaperän on oltava viininviljelyyn soveltuvaa. Erittäin hyvät edellytykset onnistuneelle viinirypälesadolle tarjoaa ainakin hiekalla parannettu hietasavimaa.

Suomessa on tällä hetkellä reilut parikymmentä aktiivista viinitilaa, joista pohjoisin sijaitsee Ranualla. Suomi ei ole EU:n listaama virallinen viinintuottajamaa, mistä johtuen suomalaisia viinirypäleistä valmistettuja juomia ei voi myydä viininä, vaan asia täytyy tuotteen myynnissä ja markkinoinnissa jollain tavalla kiertää. Ilmastonmuutoksen myötä suomalainen viinintuotanto todennäköisesti vähitellen kasvaa, ja alkaa levitä alueellisesti entistä laajemmalle. Ennusteiden mukaisen muutaman asteen lämpötilan kohoaminen toisi Etelä-Suomeen saman tyyppisen hyvin leudon, keskieurooppalaisen ilmanalan kuin esimerkiksi Saksassa on tällä hetkellä.

Marja- ja hedelmäviineillä on pitkät perinteet

Suomessa on valmistettu viiniä marjoista ja hedelmistä jo 1800-luvun loppupuolelta asti, joten viinintuotannolla on Suomessa varsin pitkät ja monivaiheiset perinteet. Viinejä on yleisimmin valmistettu esimerkiksi raparperista, lakasta, mustikasta, puolukasta ja mansikasta. Vaikka marjaviinikin on viini, eroaa valmis tuote merkittävästi viinirypäleistä valmistetuista juomista. Marjaviinit ovat ensinnäkin huomattavasti happoisempia, ja niiden maku käyttäytyy ja kasvaa eri tavalla kuin rypäleviinejä maisteltaessa on totuttu. Niinpä marjaviinien harrastaminen vaatii ensi alkuun hieman perehtymistä. Marjaviinit eroavat rypäleviineistä myös siten, että ne eivät varsinaisesti parane vanhetessaan, vaan ne ovat parhaimmillaan pian valmistuksen jälkeen, ja ne suositellaankin nautittavaksi parin-kolmen vuoden sisällä valmistuksesta.